Referenssien lajityypit

Referenssijakoja lajityypeittäin ja merkityskomplekseina

Kategoria 1. Toimisto- ja liikerakennukset
Kategoria 2. Hotellit, ravintolat, majoitustilat
Kategoria 3. Julkiset rakennukset
Kategoria 4. Laboratoriot, hoivakodit
Kategoria 5. Hallit ja varastorakennukset
Kategoria 6. Auditoriot ja oppilaitokset
Kategoria 7. Teollisuusrakennukset
Kategoria 8. Asuinrakennukset
Kategoria 9. Urheilulaitokset
Kategoria 10. Laitetilat, datacenterit
Referenssien alkuperäiset lajityypit L1_L31 pdf
Referenssijaon sanoituksen semantiikkaa 
Viitoke referenssikategorioiden merkitys pdf

 

Referenssijako uusryhmiteltynä

Perinteinen 31-jakoinen referenssilajittelu on mahdollista jakaa kymmenjaon yhteyteen ”triplaksi” eli kolmimuodostelmaksi, joissa jokin tyypillinen piirre on yhteisenä tekijänä. Korjausrakentaminen perinteisesti mielletään asuinrakennuksiin kohdentuvaksi, mutta saneerausta tarvitaan myös muun tyyppisissä rakennuksissa.

Saneeraus on vanhenevassa rakennuskannassa välttämätöntä, ja tiuhaan muuttuvassa maailmassa rakennuskannan on oltava myös muuntojoustavaa. Suunnittelussa pätee  sama säätö kuin kielten oppimisen siirtovaikutuksessa. Kun oppii yhden vieraan kielen hyvin, seuraavien oppiminen varsinkin saman kieliperheen alalta on helpompaa.

Teksti on LVI-teknisesti maallikon kirjoittamaa, ja tarkoitettu yleissivistäväksi tekstiksi. Ammattikieltä ja suunnitteluosaamista kaivatessasi asiantuntijamme ovat mielellään käytettävissä.

 Saneeraukset, kuntoselvitykset 26 & Liiketilat, myymälät 16

Tämä luokittelutapa antaa lisäinfoa siitä, miten pääluokittelu liittyy spesifimpiin referensseihin tietotaidon tasolla. Aikamme on muutosaltista, ja pääkaupunkiseudun toimistotilatarjonta ylittää kysynnän toistaiseksi pysyvästi. Toimitilojen käyttöintensiteettiä pyritään tehostamaan kustannussyistä. Tämä johtaa saneeraustarpeeseen ja tilojen muuntamiseen joko kunnostuksen laajennuksen tai käyttötarkoituksen muunnon tarpeen vuoksi.  Trendinä on muuntaa toimistotiloja asunnoiksi tai monitoimitiloiksi. Liiketilat ja myymälät saattavat saada toisenlaista liiketoimintaa, mikä vaatii muutostoimenpiteitä. Muutostarpeen voi tuoda myös vanhentunut tai huonokuntoinen talotekniikka tai rakenteet sekä energiansäästösyistä tehtävät kunnostustoimenpiteet, jotka perustuvat mm. kuntoselvityksiin.

Tagi. Tilojen muuntaminen
Merkki. MUUNTO, PUTKET                   >> takaisin alkuun

 

Kasvihuoneet, teemapuistot 10 & Lentoasemat, terminaalit 15

Vapaa-aikaan kuuluvat matkailuun ja majoitukseen sekä virkistykseen liittyvät rakennukset kuten vesipuistot tai ulkoilma-altaat. Erilaiset odotus- ja oleskelutilat korostuvat hotelleissa ja lentoasemilla. Keittiö ja erilaiset tarjoilupisteet ovat keskeisiä tiloja tuotettaessa onnistunutta
matkailuelämystä.

Oman viehätyksenä antavat erikoisuudet, kuten esimerkiksi Sirius Sport, jossa yhdistyy niin työ kuin huvikin lentosimulaattorissa. Tilaa voi käyttää ammattimaiseen harjoitteluun tai muuten vain
huviksi. Pitkälle menevän erikoistietämyksen lisäksi tämä referenssikategoria sisältää normaaleja
suunnitteluosaamisen elementtejä kuten sprinklersuunnittelun rasvapalojen ehkäisemiseksi, ja
hyvät tuuletusratkaisut hajujen ohjaamiseksi pois. Keskeinen taito on osata ohjata ilmavirrat siten, ettei tarpeetonta vetoa tai hajuhaittaa synny. Tarvitaan optimointikykyä työ- ja asiakasviihtyvyyden parantamiseksi.

   Tagi. Haju- ja vetohaittojen ehkäisyn optimointi
   Merkki. HUUVA, ILMASTOINTI                    >> takaisin alkuun

       
Kirkot, seurakuntatilat 11 & museot, teatterit 18  

Julkiset rakennukset muodostavat näkyvän osan rakennettua kulttuuria, ja ne pyritään rakentamaan julkisivuiltaan näyttäväksi ja sisätiloiltaan käyttötarkoitustaan vastaavaksi. Julkisten tilojen käyttötarkoitukset vaihtelevat, virastot toki ovat julkisia tiloja, mutta taloteknisiltä ominaisuuksiltaan silti lähinnä toimistotiloja. Julkisiin rakennuksiin kuuluvat kokoontumis-
ja edustustilat sekä näyttämöt. Museot vaativat hyvää kosteusolosuhteiden tuntemusta arkistoissa. Seurakuntatiloissa voi akustiikalla olla tärkeä rooli, samoin näyttämöllä. Hyvä ilmastointilaitteiden tuntemus auttaa valitsemaan hiljaisen ratkaisun.

Tagi. Melu- ja kosteustason optimointi
Merkki.  PÄÄTELAITE, SISÄILMA                        >> takaisin alkuun

         

Puhdastilat 23 & palvelutalot 20

Laboratoriot ovat tyypillisiä kemian ja elintarviketeollisuudessa sekä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Yhteinen vaatimus puhdastiloissa, palvelutaloissa ja puhdastiloissa on hygieenisyys, puhtaus. Palvelutaloissa korostuu lisäksi käytettävyys ja helppokulkuisuus.

Mikään tila ei voi itsessään taata puhtautta, jos toiminta tiloissa on vääränlaista tai taitamatonta menettelyä. Laboratorioissa syntyy paljon ongelmajätettä. Puhdastiloissa ilman epäuhtaus ja partikkelit tulee poistaa, leikkaussalit edellyttävät puhdastilaa ja myös jotkin tuotantoprosessit vaativat erityisiä olosuhteita. Avainsanana tässä on tietää suodattamisen salat ja viemäröinti ympäristömääräyksineen. Mitä vain myrkkyjä ei voi sellaisenaan luontoon päästää.
Tagi. Ongelmajätteet ja kemikaalit prosessituotannossa
Merkki. SUODATIN, VIEMÄRÖINTI                        >> takaisin alkuun

 


Korjaamot, parkkitilat 13 & huoltoasemat, varikot 6
Ympäristöpuhe päästöistä oli alkuvaiheessaan melko liikennekeskeistä. Erilaiset hallit, varastot, korjaamot, parkkitilat, huoltoasemat ja varikot kuuluvat liikenneklusteriin ja tavaralogistiikkaan.

Ajan henkeen kuuluvat tilojen muuntaminen vuokravarastoiksi, parkkitaloja rakennetaan  ja pysäköintitiloja louhitaan myös maan alle.

Siellä missä on liikennettä, tarvitaan taustavoimia, jotta pyörät pyörisivät. Tavaraliikenne noutaa ja tuo lähetyksensä jostain varastotilasta, liikenteen sujuvuudelle on välttämätöntä erilaiset tankkaus- ja huoltopisteet sekä korjaamot. LVI-suunnittelun kannalta näiden tilojen suunnittelu sujuu yleensä vakioratkaisuina. Haasteena voi olla riittävät, vedottomat ja ekologiset lämmitysratkaisut, koska lastauslaiturit ulkoilmaolosuhteineen kohtaavat esteettömästi lämmitetyn sisätilan.

  Tagi. Lastauslaiturialueen aiheuttama vetoisuus sisätiloissa
   Merkki. VETOISUUS, LÄMMITYS                     >> takaisin alkuun

             

 

Päiväkodit 24 & Merivartioasemat 17

Tähän ryhmän asiasanana on koulutus eri tasoilla ja tahoilla. Päiväkodit esikouluikäisille edellyttävät hieman erilaisia ratkaisuja kuin opetustilat ammattikoululaisille. Alasta riippuen ammattikouluun voi liittyä korjaamo, keittiö, laboratorio tms. Sotilaskoulutuksen tilat voivat sisältää auditorion tai uima-allastiloja sukellussyvyydellä. Omaleimaisinta tälle referenssiryhmälle on opetustila, jossa meluttomuus ja vedottomuus ovat oppiennätyksille hyväksi. Akustiikka myös.

Kouluissa on kärsitty homeongelmista, joka voi johtua monista eri syistä ja eri rakennusvaiheen virheistä. Merkittävimpiä homevaurioitten aiheuttajia on kosteuden pääsy eristeisiin, jolloin kyse ei ole LVI-teknisesti ratkaistavissa, mutta homeongelmaan vaikuttaa kyllä lämpö- ja kosteustasapaino vaihtelevissa säissä. Ammattiterminä voitaisiin puhua kondenssiveden muodostumisesta.

Tagi. Homeongelman vaikutus oppimiseen
Merkki.  HOME, KONDENSSI                                          >> takaisin alkuun

Prosessiteollisuus, sahat 22 & valvontatyöt, lausunnot 31

Sahat ovat puuteollisuuden merkittäviä edustajia, sellutehtaat ovat osa prosessiteollisuutta. Teollinen tuotanto laittaa tiloille suuret kestävyysvaatimukset, joten rakentamisen laadun valvonta ja toteutusratkaisuista tehdyt luotettavat asiantuntijalausunnot ovat osa klusterin tuottavuutta ja toiminnan tehokkuutta.

Älytalojen edelleen kehittyessä, huoltolokien pito digitalisoituu ja etäseuranta mahdollistuu. Tässä kategoriassa voisi mainita kaksi LVI-suunnitteluosaamisen vakioelementtiä, huoltokirjatietojen toimittaminen ja toimivuuden varmistaminen, työselityksen täsmällisyys ja GMP eli hyvän toimintatapa prosesseissa sekä myös riskien hallinta, koska sahapalot voivat syntyä mm. pölyräjähdyksestä, minkä tietämisessä mm. ATEX-direktiiveillä on sanottavansa.

Tagi. Pölyräjähdysriskien hallinta ja ATEX-määräykset
                                                Merkki. PALOMÄÄRÄYKSET, PALOTURVALLISUUS              >> takaisin alkuun

Alueverkostot, jätehuolto 1 & työmaavalvonta 12

Rakennusaikaiseen työmaavalvontaan voi viranomainen määrätä LVI-suunnittelijan, joka valvoo toteutusta. Jo sitä ennen normaaliin suunnitteluprosessiin on kuulunut tiivis yhteistyö eri osapuolten ja urakoitsijan kanssa. Onnistunut tulos saadaan aikaan yhteistyöllä, ammattitaidolla ja määräysten mukaisuudella, mitä valvoo Rakennusvirasto.

Olipa kyseessä uudisrakennus, joka on hankevaiheessa tai asuintalon laajennus tai muunto toisentyyppiseksi tilaksi tai perinteinen taloyhtiön remontti, putkisaneeraus, niin LVI-suunnittelijaa tarvitaan. Yleisin korjausrakentamisen rakennusriitatyyppi koskee märkätiloja eli kylpyhuoneremonttia. Sujuva asuinrakentaminen on loppukäyttäjän, asukkaan etu, jossa aikataulussa pysyminen ja rakennusvirheettömyys ovat arvossaan.

Tagi.  Tiedottaminen asuinrakennusten peruskorjauksissa
                                                Merkki. TIEDOTTAMINEN, AIKATAULU                                        
  >> takaisin alkuun

Uimahallit, kylpylät 29 & jäähallit 8

Vedenpuhdistus ja kylmätekniikka ovat ammatillisen osaamisen alaa, jota tarvitaan tämä  referenssikategorian onnistuneeseen suunnitteluun. Vaikka leimallisesti uimahallit ja jäähallit ovat vapaa-ajan tiloja, ne eivät ole yksistään sitä. Liikuntaa varten suunniteltujen tilojen lisäksi tarvitaan toimisto- ja ravintola-kahvilatiloja. Uimahalleissa voi olla myös kuntosaleja, kuten hotelli- ja kylpyläpalveluissakin.

Uimahalleissa korostuu veden puhdistamisen tekniikka, joka suomalaisissa uimaloissa yleensä suoritetaan fluoraamalla tai ionisoimalla. Virtausmitoitus on oltava kohdallaan ja lämmitystehon riittävä, jotta toivottu uimaveden lämpötila saadaan pysymään tasaisena. Uimahallit ja jäähallit ovat referenssikategoriana hyvin perisuomalaiset, joissa voi kalevalaisen runouden tapaan nähdä kesäpojan ja talvipojan elementit, jotka talotekniikassa ovat tietämyksen alalla sankaripari Lämmitys & Jäähdytys.

                                                Tagi. Urheilutilojen suunnitteluvaatimukset
                                                Merkki.  PUHDISTUSTEKNIIKKA, KYLMÄTEKNIIKKA

  >> takaisin alkuun

         Kaivos- ja kalliotilat 9 & pesulat 21

Kalliotiloissa on väestönsuojia ja parkkihalleja. Liikenteen alikulkutunneleiden buumi on lisännyt osaltaan     kalliorakentamista. Varastotiloja arkistoille louhitaan kallioon ja  ydinvoimalajätteet haudataan syviin tunneleihin. Siinä muutama esimerkki kalliotilojen käytöstä.

Digitalisoituvassa maailmassa laitetilat halutaan rakentaa suojatusti mahdollisimman vähän riskialttiisti. Laitesaleissa on mahtavat voimat liikkeellä kierrätetyssä hyötykäytössä, joten mainituista referenssiryhmistä tämä viime mainittu edustaa energianhallintaosaamista.

Viimeisen pari uunista ulos on triplana hieman keinotekoinen koonti, mutta vettä, hupenevaa luonnonvaraa molemmat kategoriat käyttävät runsain määrin. Energiatehokkuus on tässä kategoriassa tärkeä osaamisen ala.

Tagi. Hulevesien hyötykäyttö energianhallinnassa
Merkki. TEHOKKUUS, VAIKUTTAVUUS                               
  >> takaisin alkuun


 

Tulevaisuuden haaste

Suomessa maaseutuväestön muuttoaallossa 1950-luvulta alkaen tarvittiin kasvavalle kaupunkiväestölle nopeasti asuntoja.
Tuolloin syntyi elementtirakentamisen kultaiset vuosikymmenet, ja lähiöt rakentuivat.

Nyt puoli vuosisataa myöhemmin suurten ikäluokkien ikääntymisprosessissa tarvitaan tiuhaan tahtiin terveyteen ja hoivaan tiloja.

Mistä on sairaala/terveyskeskussuunnitelma on tehty?
Normisairaalaan tarvitaan:
- Odotus- ja vastaanottotilat (Ks. kategoria 2.)
- Laboratoriotilat (Ks. kategoria 4)
- Vuodemajoitustilat (Ks. kategoria 2.)
- Leikkaussalitilat (Ks. kategoria 4)
- Työhuonetilat (Ks. kategoria 1)
- Kuntoutustilat ( Ks. kategoria 9)
- Tutkimustilat, esim. röntgen (ks. kategoria 10)
- Hoitotilat, esim. sädehoito (ks. kategoria 7)
- Laitoskeittiötilat (ks. kategoria 2.)
- Kylmäsäilytys (ks. kategoria 2.)
- Parkkihallit (ks. kategoria 10)

Tagi. Ikääntymisen vaikutus LVI-suunnittelun haasteisiin
Merkki. SUUNNITTELUHAASTE

Aina ei  löydy täsmäreferenssiä,mutta talotekniikka  ei synny tyypittelystä, vaan kulloisistakin systeemisistä vaatimuksista, ja sen mukaisesta osaamisesta ja osaamisen soveltamisesta.     >> takaisin alkuun

Referenssijaon sanoituksen semantiikka

Edellä esitetyt kategoriaselvennökset on merkki-sanalla aihioidut. Tällä tavalla voidaan kiteyttää osaamisprofiilia, joskaan se ei anna koko kuvaa kaikesta. LVI-tekninen suunnittelu on vaativa ja laaja-alainen taito, josta kokonaiskuvan muodostaminen on muutamalla sanalla tai sivulla hankalaa, ja jossa kokonaisuus todella on enemmän kuin osiensa summa. Tämä voidaan jaksottaa osaamisalueiksi:

  MUUNTO
  PUTKET
  HUUVA

  ILMASTOINTI
  PÄÄTELAITE
  SISÄILMA
  SUODATIN
  VIEMÄRÖINTI
  VETOISUUS
  LÄMMITYS
  HOME
  KONDENSSI
  PALOMÄÄRÄYKSET
  PALOTURVALLISUUS
  TIEDOTTAMINEN
AIKATAULU
PUHDISTUSTEKNIIKKA
KYLMÄTEKNIIKKA
TEHOKKUUS
VAIKUTTAVUUS                                                       

SUUNNITTELUHAASTE => L = lämmitys; V = vesi & viemäröinti; I = ilmastointi; J=jäähdytys
, jonka toteuttamiseen ammattitaidolla tarvitaan mm. tietoa siitä mihin mikin systeemissä kuuluu, ja mitä mikin on, laitetietämystä, säädösten osaamista, teknisten ratkaisujen ymmärtämistä, vaikutussuhteiden tajua, aikakäsitystä, viestintäosaamista, energiatehokkuutta, riskienhallintaa, projektinhallintaa.

LVI-suunnittelussa tarvittavia osaamisen lajeja ym. referenssien mukaan:
1) Laitetietämyksen osaaminen: esim. putket, huuva, päätelaite, suodatin
2) Säädösten osaaminen: esim. palomääräykset, -turvallisuus, energiatehokkuus ja –vaikuttavuus
3) Terminologian osaaminen: esim. puhdistustekniikka, home, kondenssi, vetoisuus
4) Suunnitteluosaaminen: esim. muunto, sisäilma, tiedottaminen, aikataulu.

Jokainen työ on suunnitteluhaaste, jossa on onnistumisen mahdollisuus, jossa toteutuvat seuraavat osa-alueet eri muodoissaan.

SUUNNITTELU (proseduuri + ohjelmistot)

SÄÄDÖKSET  (lait + määräykset)

LAITTEET (tuotetiedot + valmistajat)

TERMIT  (sanasto + esitystapa)

                              
  >> takaisin alkuun


 

 

Vahvacon Oy
Imalankatu 2 C, 00240 Helsinki Finland
Puh. +358 10 277 4040
www.vahvacon.fi