SAHAYRITTÄMISEN MENESTYSTEKIJÖIDEN KARTOITUS

Referensseissämme sahat ovat osa kategoria seitsemää, johon kuuluvat sahat, prosessiteollisuus, valvontatyöt, lausunnot. Antti Sekki on teollisuustalouden tohtori, valmistunut vuonna 2007 Lappeenrannan teknillisen yliopiston teollisuustuotantolaitokselta. Pyysimme juhlavuonna 2012 haastattelua julkaisuumme, koska referenssimme ovat kohdistuneet muun muassa sahalaitoksiin, ja tahdomme tuoda metsän merkitysen esiin suomalaisen elinkeinoelämän kunniakkaana osana; kulttuurin, hyvinvoinnin ja teknisen osaamisen merkittävänä tekijänä.

Yrittämisen menestysreseptiä on etsitty kauan ja hartaasti sekalaisin tuloksin, lopullinen viisasten kivi on edelleen löytämättä. Vahvaconin tietoisena politiikkana on ollut humanistisen näkökulman esille tuominen toiminta-hallintajärjestelmässä.  Mitä syntyy kun semioottinen kansanrunouden maisteri haastattelee kovan teknologisen koulutuksen saanutta teollisuustalouden tohtoria?

  Haastattelu 15.10.2012
  haastateltavana Antti Sekki,
  haastattelijana Marita Råman.

  V = haastateltava
  K= haastattelija

  DI Antti Sekin väitös:
  Yrittäjän toimenpiteet osana menestyksekästä   yrittäjyysprosessia - esimerkki Suomen sahateollisuuden parista

K: Miksi valitsit sahateollisen yrittämisen tutkimuksen kohteeksi?
V: Minua kiinnosti se, miten yksittäinen teko vaikuttaa menestykseen. Strategisessa tutkimuksessa aihetta on toki usein käsitelty, mutta pitävää vastausta ei ole löydetty.

Yrittämisen tutkimus on perinteisesti ollut osa organisaatiotutkimusta. 2000-luvulla alettiin ajatella, että yrittäminen on erotettava organisaatiotutkimuksesta – juuri tämä on yrittäjäteorian lähtökohta.


Minua kiinnosti tämä uuden tieteenhaaran muutos, jossa  on siirrytty kvantitatiivisesta määrällisestä mittaamisesta laadulliseen, kvalitatiiviseen mittaukseen. Paljon on vielä tehtävä kriteerien määrittelytyötä.
K: Väitöksesi on englanninkielinen? Oletko julkaissut väitöksen tuloksia suomeksi?
V: En ole, koska olen siirtynyt tutkimustyöstä käytäntöön konsultointi-  ja koulutustehtäviin. Nämä asiat tulevat toki esille PK-yritysten kanssa toimiessani. Menestystekijät kiinnostavat monia.
K: Tutustuimme Trio Plus kehitysohjelman merkeissä, jonka seurauksena päädyttiin Vahvacon Oy:n laadunhallintajärjestelmän kehittämiseen sertifiointiin asti. Sen jälkeen olet vaihtanut työpaikkaa. Mitä teet nykyisessä työssäsi?
V: Tehtäväni käsittää konsultointia sekä koulutusta. Olen vahvimmillani aloittavien PK-yritysten kanssa toimiessani.  Liikkeenjohdon alalla ”venture” käsitteellä ymmärretään alle seitsemän vuotta toimineita yrityksiä, yli seitsemän vuotta toimineita yrityksiä kutsutaan nimellä ”company”.
K: Tämä muistuttaa siian nimen kehitystä iän mukaan, jossa lopussa on ikäloppu. Seitsemän vuotta on myös mainittu ihmisen elinkaaren kehityskauden pituudeksi, joten mainitsemasi vuosimäärä tuntuu uskottavalta.   Olet tehnyt väitöksen kolmen eri sahayrittäjän syvähaastatteluna. Millä perusteella valitsit haastateltavat?
V: Peruslähtökohtana oli pitkäaikainen yrittäminen, kaikki kolme tutkittavaa yritystä oli perustettu 60-luvulla, toisena perusteena oli yritysten perustaminen yrittäjävetoisesti. Kaikki haastateltavat yritykset olivat lähteneet pienimuotoisesta sahatoiminnasta liikkeelle, mutta olivat lähteneet kehittymään eri suuntiin. Valintaan vaikutti seuraavat tekijät: Historiikki oli tehty, yritys oli menestynyt ja toiminut pitkään alalla ja oli omistajavetoinen.
K:  Pidät lehdistölle lähettämässäsi tiedotteessa tärkeänä selvittää yrittäjän omia ratkaisuja ja korostat näiden ratkaisujen strategista ja toiminnallista eroa. Yrittäjä toimii intuitiivisemmin ja muu organisaatio systemaattisemmin. V: Kyllä, alkuvaiheessa yritys on aina yrittäjävetoinen, jossa yrittäjän persoonalla on suuri merkitys. Kasvaessa yrityksen organisaatio samalla suurenee, ja sen myötä strateginen johtaminen tulee tärkeämmäksi.

K: Väität, että yrittäjän toteuttamat alkuvaiheen toiminnot ennakoivat tulevaa menestyksen astetta. Erottuiko tutkimuksessa mitään erityisiä toiminnon piirteitä, jotka ennakoivat menestystä?
V: Tärkeintä on uudistumishalukkuus. Uuden perustetun yrityksen tulee kyetä reagoimaan herkästi toiminnan muutoksiin. Uusiutuminen on tärkeä kilpailuvaltti. Kuten sanottu, valintakriteerinä oli menestynyt yritys ja kaikki haastateltavat olivat tehneet yritysuran, jossa ne olivat uusiutuneet merkittävällä tavalla.

Yksi tutkimuskohteista oli kehittynyt takapihan konepajatoiminnasta sahakoneiden toimittajaksi. Toinen bulkkitavaran toimittajasta laatutavaran sahatoimintaan eli tuo yritys kohosi arvoketjussa ylöspäin, ja kolmas erikoistui valmistalojen rakentajaksi.

K: Olet perehtynyt myös tehtyjen toimien kausaliteettiin, syy-seuraussuhteiden ja motiivien kenttään yrittäjän toiminnassa.  Oliko selvää korrelaatiota havaittavissa?
V: Mitään kategorisesti yksiselitteistä toimintaohjetta menestykseen ei ole, koska tilanteet vaihtelevat ja ovat monisyisiä.  Tärkeää on liike-idean perusajatus ja alan perustuntemus. Kun yritys on perustettu on pysyttävä antennit herkkänä ja skannattava uusia ideoita ja mahdollisuuksia jatkuvasti.
K: Sanot tiedotteessasi pyrkineesi ymmärtämään haastattelujen ja historiikkien kautta eri kehitysvaiheissa toteutettujen toimintojen motiiveja ja tavoitteita sekä niiden onnistumisen astetta. Toteat myös historiikkien esiymmärrystä rakentavan voiman laadullisen tutkimuksen tiedonlähteenä, joka mahdollistaa monipuolisen ja syvällisen analyysin.  Voisiko väitöstäsi pitää tavallaan semioottisena  syvämerkityksen hakuna?
V: En oikein ymmärrä miksi pitäisi, kyllä tämä on selvä laadullinen narratiivisella metodilla tehty tutkimus.  Historiikki on dokumentoiva lähdemateriaali ja sellaisena hyvä tutkimuksen lähtökohta.
K: Väitöksessäsi esität implementointihierarkian, jossa esiintyy kolmitasoinen jako yritystrategiasta implementointiin. Prosessin välivaiheessa on liiketoiminnan strategiset ratkaisut investoinnin, ohjauksen, yhteistyön ja hallinnon tasolla. Nämä tuottavat toiminnallisen eli funktionaalisen strategian, joka ilmenee talous-, tuotanto, kehitys ja tutkimustoimintana sekä markkinointistrategiana. 
V: Olen lähtenyt siitä, että tutkimustoiminta keskittyy yrityksen toimintaan, mutta tutkimuksen painopiste on siirtymässä yrittäjän tekemien toimenpiteiden vaikutukseen. Yritystoiminnan tutkimus on organisaatiotoiminnan tutkimusta, isommassa organisaatiossa korostuvat hierarkisuus ja managerointi. Pienemmässä johtajan persoonallisuus ja tapa toimia.  Alussa yrityksen toiminnassa korostuu yrittäjän visio, vanhentuessaan yrityskulttuuri vakiintuu ja siirtyy enemmän strategiseen johtamiseen. Minua kiinnostavat siirtymävaiheessa olevat yritykset, jotka ovat kehittymässä yrittäjävetoisuudesta organisaatiokeskeisiksi, vaiheessa jossa yritys on saavuttanut seitsemän vuoden iän ja yli kymmenen hengen koon.
K: Puutalouden ennakoimattomuus ja puukaupan epätasaisuus vaikuttavat sahayrittämiseen . Kausivaihtelua on kuin hirvikannassa. Tutkimusnäkökulmasi mukaan yrittäjä voi vaikuttaa menestykseensä omilla toimenpiteillään, mutta onko Suomen sahateollisuuden kilpailukyky riittävä yhdentyvässä maailmassa?
V: Yrittämisessä toki tulee myös  pettymyksiä ja takaiskuja, mutta tutkimani yritykset olivat menestyshakuisia yrityksiä. Terve asennoituminen ja kehitys johtanee teknologiavetoisuudesta markkinavetoisuuteen, mm. terveyspalvelut ovat vetovoimaisia markkinoita lähitulevaisuudessa. Toimintaympäristö on muutostekijä.
K: Arvioisitko väitöksesi kiinnostaneen monia tai pidätkö sitä vaikeaselkoisena?
V: Ei väitöksiä juuri kukaan lue. Niin se vain menee.
K: Minä luin, vapaaehtoisesti ja meillä luki sen myös kaksi insinööriä pyynnöstäni tätä haastattelua varten. Kiitos antoisasta haastattelusta.


Myöhemmin keskustelu vaikutti mm. menestysmatriisin luomiseen ja sen johdannaisiin, joista pari esimerkkiä. Antti Sekin väitös menestystekijöistä toimi pohjana sovellukselle, jossa menestystekijöistä muodostui runomatriisi talon tapaan. Testisovellusten kirjoon on kuulunut myös kirjallisuuden hyödyntäminen niin eepostekstinä kuin kerrontanakin. Runomatriisitulkintanäyte on esitetty juhlajulkaisussa 2012 artikkelissa >>Pietari vei Parashan.

>> CLA sapluuna

>> Viitokkeen esiaste 15!  dia 1
>> Viitokkeen esiaste 15! dia 2
>> Viitokkeen esiaste 15! dia 3        >>  Blogi/Viitokejutut

 

 

Vahvacon Oy
Imalankatu 2 C, 00240 Helsinki Finland
Puh. +358 10 277 4040
www.vahvacon.fi